Historia
Kaiken alku
Etelä-Pohjanmaalla ensiaskeleet kansanomaiseen kisailuun tapahtuivat alkuaan kansanjuhlissa. Suomalaisuusaate, fennomania, oli tärkeä tekijä uusien harrastusten motiivina, myös urheilun. Alavudella pidettiin Alpo Rapilan mukaan Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen kansanjuhla 1873. Kilpa-ammunta oli varhaisin kansan kisahuvi.
Vuonna 1875 ammunnassa oli peräti 77 osanottajaa. Parhaimmiksi ampujiksi osoittautuivat kuortanelaiset ja alavutelaiset. Kisan voitti Haarajärvi Kuortaneelta. Hän sai 30 markan arvoisen seinäkellon. Toinen oli Taipalus Alavudelta saaden palkinnoksi kultarahaa 21 markan 60 pennin arvosta. Kolmas oli kuortanelainen Kokkila, joka sai palkinnoksi 15 markan arvoisen hopealusikan.
Kuortaneellakin oli tietoa 1800-luvun loppupuolella uudenlaisesta kilpaurheilutoiminnasta. Kansanjuhlakokemusten lisäksi tapahtumien kirjoittelusta oli sanomalehdissä.
Vuonna 1951 eli Kuortaneen Kunnon 30-vuotisjuhlassa Kukun perustajajäsen ja ensimmäinen sihteeri, kauppias Lauri Kokkila muisteli, että Kuortaneen ensimmäiset urheilukilpailut olivat ampumakilpailut vuonna 1893, kun vietettiin Suomen sodan Ruonan taistelun 85-vuotisjuhlaa taistelun muistomerkin luona Nurminiemessä. Kokkilan mukaan suusta ladattavalla luodikolla ammuttiin 75 m matkalta 5 laukausta 30 pisteen tauluun, Voittajan tulos oli kuuleman mukaan 124.
Sanomalehdessä ilmoitetut ensimmäiset ampumakilpailut Kuortaneella pidettiin yksityisten toimesta kesäkuun 30. pnä 1895 illalla klo 18 alkaen Suomen sodan (1808-09) Ruonan sotatantereella. Ammunta käsitti 4 laukausta 60 metrin päästä. Osallistujia oli yhteensä 29. Kuudelle jaettiin palkinnot. Tulokset: 1) talonpoika E. Heroja 101 point (pistettä), 2) renki J. Haapa-aho 98 point., 3) talollinen E. Kokkila 92 point., 4) itsellinen K. Langhet 88 point., 5) talonpoika J. Knuuttila 83 point j,a 6) palstavuokraajan poika A. Haavisto 83 point. Tulokset Pohjalaiseen antoi nimimerkki ”Ampumista seurannut” (Rapila 1967, 51; Pohjalainen 13.7.1895).
Toukokuun 26. päivänä 1896 Venäjän ja Suomen uuden keisariksi kruunattiin Nikolai II. Pohjalaisen mukaan Kuortaneella vietettiin 27.7. keisarin edellisenä päivänä tapahtunutta kruunausta harvinaisen juhlallisesti. Oli liputusta ja myös kansanjuhla, joka vuorokaudessa saatiin aikaan. Kirkonkylän kansakoululle täytti kirjoittajan mukaan suurimmatkin vaatimukset. Oli kilpa-ammuntaa ja pienempiä kilpailuja. Ammunnassa palkittiin viisi parasta: 1) Juho Hyyppä sai palkinnoksi 10 markkaa, 2) Kustaa Seijari 8 mk, 3) Elias Heroja 6 mk, 4) Antti Haavisto 4 mk ja 5) Juho Hellberg 3 mk. Lähinnä olivat Mestari Kokkila, Eljas Hyyppä ja H. Kalliomaa (Pohjalainen 30.5.1896).
Urheilun roolista Kuortaneen nuorisoseurassa heti alusta alkaen kertoo se, että jo elokuun 17. pnä perustamisvuonna 1896 seura järjesti kesäjuhlassaan urheilukilpailut. Ammunnan tulokset olivat: 1) H. Huhtala 102 p. (10 markkaa), 2) J. Kulju 102 p. (8 mk), 3) E. Porkkunen 101 p. (5 mk), 4) J. Hyyppä 97 p. (3 mk) ja 5) A. Haavisto 96 p. (2 mk). Kaksi ensin mainittua uusivat voitosta (Pohjalainen 22.8.1896).
Urheilun roolista Kuortaneen nuorisoseurassa heti alusta alkaen kertoo se, että jo elokuun 17. pnä perustamisvuonna 1896 seura järjesti kesäjuhlassaan urheilukilpailut. Ammunnan tulokset olivat: 1) H. Huhtala 102 p. (10 markkaa), 2) J. Kulju 102 p. (8 mk), 3) E. Porkkunen 101 p. (5 mk), 4) J. Hyyppä 97 p. (3 mk) ja 5) A. Haavisto 96 p. (2 mk). Kaksi ensin mainittua uusivat voitosta (Pohjalainen 22.8.1896).
Kuortanelaiset suojeluskunnan ampujat olivat tositoimessa usein ja menestyksekkäästi, samoin pesäpalloilijat. Esim. E-P:n suojeluskuntapiirin ammunnan mestaruuskilpailuissa kivääriammunnassa Vilho Sippola oli toinen, J. Honkola kymmenes ja Kukun puheenjohtaja Elias Sysilampi kuudestoista (Vaasa 2.6.1927). Kuortaneen ampujista kannattaa mainita myös J. Katajisto (ks. Ilkka 6.8.1927) ja A. Haaparanta (Vaasa 15.5.1928). Ammuntakaan ei kuulunut SVUL:n ohjelmaan, vaikka Suomen ampumaurheiluliitto oli perustettu 1919. SVUL:n jäseneksi ammunta tuli vasta 1963 (https://www.ampumaurheiluliitto.fi/wp-content/uploads/2019/07/Urheiluampuja-3_2019-nettiversio.pdf).